Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 72/
Etualalla alkuperäinen lähdevesiä saaneen puron uoma, taustalla oikaistu ja perattu nykyinen uoma, joka on suora ränni. Kuiville jääneissä alkuperäisen puron mutkissa kasvaa edelleen harsosammal, joka on tiukasti sidoksissa lähde-elinympäristöihin eikä esiinny muualla.
Sinänsä mielenkiintoinen ajatusleikki, miten lähtisin suunnittelemaan uoman ennallistamista niin, että puro jälleen mutkittelisi mutta uhanalaisen harsosammalen kasvustot säilyisi.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 73/
Maasta purkautuvan lähdeveden lämpötila on sama kesät talvet, ja tänään kaipaisin taas sitä neliasteista vettä lumihangilla tai ilman.
Lähteikkö on viilentävä keidas paahtuneiden ituhippien lisäksi myös luonnonvaraisille eläimille, joilla ei ole paljon pakopaikkoja pitkään jatkuvista helteistä.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 74/
Aina yhtä hauska löytää joistain parhaista lähteiköistä myös suht puhtaita lettolajeja, esim. tää rimpisirppisammal (Scorpidium revolvens). Jos on lähteiköt jo sinänsä monimuotoisia, lähdeletot vasta onkin...
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 75/
Metsissä on myös vesikuoppia, jotka ei ole lähteitä. Usein kyse on vanhoista mutakuopista, joista on nostettu ravinteikasta mämmiä maanparannusaineeksi kivennäismaan pelloille. Paikalla on voinut olla tihkupintalähteikköä – josta siis mämmit – mutta jäljelle on jäänyt vain mustavetinen monttu. Usein nää erottaa veden väristä, säännöllisestä muodosta ja kaivetuista reunoista. Lähdekasvillisuus puuttuu.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 76/
Kyllä tuolla joku oma käänteismaailmansa on, uskokaa pois. Uskon asiaksi se jääkin, koska lähteitä on perinteisesti kunnioitettu niin, ettei niihin ole ollut sopivaa mennä uimaan tai peseytymään tai muutenkaan. Se on musta ihan hyvä periaate edelleen jo siksi, ettei vesieliöt kaipaa mitään ihmisten iholle läträttyjä kemikaaleja eikä lähteikkö tartte myöskään esim. vieraslajien siemeniä.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 77/
Helteet voitti ituhipin ja kaikki on nyt vähän tai paljon paskaa, myös se, ettei ole mitään järkeä kiertää lähteikköjä näissä sääoloissa unettomana ja hajalla kaikesta. Oon henkisesti tuolla, kunnes suursäätila muuttuu.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 78/
Henkisesti edelleen tuolla kahlaamassa hangessa kohti lähteikön reunaa. Mätässaran ekat mättäät tossa jo näkyykin, siitä tihkupinnat alkaa.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 79/
Henkisesti edelleen erittäin vahvasti tuolla, lumihankien keskellä neliasteisessa vedessä.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 80/
Yhä vain helteiden takia henkisesti tuolla, missä mätässaran mättäiden välistä vähän pilkottaa kosteampi kohta. Siellä on aarre, tihkupinta ja sen kaikki lajit.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 81/
Ylen uutisessa tänään: ”Kaloille helteinen sää tarkoittaa selviytymiskamppailua. Ne hakeutuvat Salosen mukaan virtaavien vesien lähteikköihin. Lähteiden viileämpi vesi virkistää kaloja.
– Ne ovat kaloille elintärkeitä suojapaikkoja, hän sanoo.”
Kalat ei vain kaikkialta pääse tyypillisesti latvavesillä sijaitseviin lähteikköihin, ja lähdepuroja on hävitetty ja pilattu paljon. Kuvan lähteinen puro on tärkeä muillekin kuin lohikaloille.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 82/
Edelleen henkisesti tuolla. Tihkupinta on aika virtaava tässä mun lähilähteikössä, koska sulapaikka pysyy auki kevättalvella kireidenkin yöpakkasten jälkeen.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 83/
Edelleen henkisesti lähteikköjen talveen jumittuneena, tänään purolähteellä, joka virtaa kesät talvet.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 84/
Henkisesti edelleen hellettä paossa talvisten lähteikköjen keskellä. No, ei tätä hienoa tihkupintaa paljon muulloin näekään kunnolla kuin keväällä lumien sulaessa. Paikka on niin ruohoinen, että jo ennen kesän alkua kaikki alkaa peittyä hiirenportaaseen, suokelttoon, suo-ohdakkeeseen, luhtalemmikkiin ja muihin putkilokasveihin.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 85/
Helle ei helli eikä hellitä; edelleen pakosalla lähteikköjen talvessa. Tää on lumijäljistä päätellen eläinten juomapaikka lumisenakin aikana, koska sulana pysyviin kohtiin tulee paljon hirvien ja ilvestenkin jälkiä joka talvi.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 86/
Tommonen kuivan kivennäismaan mettä taas kerran. No, yllättäen se ei ollut kuivan kivennäismaan mettä. Harjunliepeessä virtasi kausikuiva noro, jossa oli siellä täällä tihkuisia märkäpintoja. Hetealvesammal runsas, kiilto-, kilpi- ja lähdelehväsammalta, otaluhtasammalta sun muita. Maastokartan mielestä tässä ei ole edes soistumaa.
Eka vihje veden määrästä oli viereisen korven tolkuttoman syvät ojat: vettä tulee jostain ja paljon.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 87/
Tältäkin ne voi näyttää. Lähdesaran mättäiden alta löytyy tihkupintoja, lähdenoroja ja muutama pieni allikko. Ojituksella ja takavuosien hakkuilla on heikennetty alkuperäistä lettorämettä niin, että vaateliaat lettolajit puuttuu eikä saraikon alla sinnittele koko alalla kovin monipuolista lähdelajistoakaan. Mätässarakin enimmäkseen steriili, ei löytynyt montakaan kukintoa, aika selvä ero saman lähteikön vesitaloudeltaan parempiin osiin.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 88/
Vesilaki suojaa tätä lähteen laskupuron uomaa mutta ei metsää sen ympärillä; metsälaki suojaa lähdettä, josta puro saa alkunsa (tuurilla; kaikkia lähteitä Metsäkeskus ei ole rajannut lakikohteiksi). Rajaus on kitsas ja täysin riittämätön kostean pienilmaston lajeille lähteikön reunoilla. Pysyvään suojeluunhan tääkin paikka kuuluisi: lähteikkö, laskupuro ja reunametsät.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 89/
Kaikenlaista noista löytyy. Sirohuurresammalella (Cratoneuron filicinum) on maakunnasta tiedossa kolme kasvupaikkaa 2000-luvulta. Oli ihan kiva löytää se kolmas. Kalkkivaikutteiset varsinaiset huurresammallähteiköt täältä puuttuu, mutta sirohuurresammal on huurresammalista vähiten vaatelias. Samassa lähteikössä on muitakin lettolajeja.
#lajihommat
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 90/
Peltojen keskelle jäänyt lähde on vielä pensaikkoisen metsän suojissa vuoden 1951 kuvassa. Vuoden 1982 ilmakuvassa puusto on poistettu ja paikalle kaivettu avoin vesikuoppa. Kartassa pieni lähde on merkitty lähteeksi vielä 1980, mutta vuoden 1988 kartasta lähteen merkintä on poistettu ja tilalla on isompi allas.
Tällä hetkellä ympärille on suunnitteilla aurinkovoimala.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 91/
Suokeltto (Crepis paludosa) kukkii luhtalemmikin kaverina lähteikön reunassa. Tätä kasvia näen kukassa tosi harvoin, koska meidän seudulla valkohäntäpeurat näyttää syövän nuput ja kukat hyvin järjestelmällisesti. Viime viikollakin taas ihmettelin tihkupinnoilla suokelton runsautta – lehtiä oli valtavasti mutta yhtään kukkaa ei tule, koska varsien yläosat ja kukinnot on syöty.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 92/
Pöllöt ei ehkä ekana tule mieleen lähteikköjen lajeista, mutta niin vaan oli viiru jättänyt sulan laajan tihkupinnan reunaan. Lähteikköjen reunoilla metsä voi olla vielä sen verran luonnontilaista, että siellä pystyy kolopesijät ja muut metsälinnut elämään. Töyhtistä ja hömppää noissa kuulee melkeinpä aina.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 93/
Ei muuta kuin dadakeskus pystyyn, ihan käypä paikka sille, t. Riihimäki
Oikeasti tää pieni allikkolähde näytti Haapahuhdan ja Kuulojan lähteikköjen ehkä _vähiten_ erityisiltä lähde-elinympäristöiltä noin niinku lajinäkökulmasta. Mutta jos selvästi erottuva perinteinen lähteensilmä saa suuren yleisön sympatiat helpommin kuin tihkupintojen epämääräiset mämmit, tietysti allikko ansaitsee huomiota siinä missä mämmilätkin.
#pienvedet
J 🏳️🌈
no se yks Viitanen