Brutkey

J 🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 90/

Peltojen keskelle jäänyt lähde on vielä pensaikkoisen metsän suojissa vuoden 1951 kuvassa. Vuoden 1982 ilmakuvassa puusto on poistettu ja paikalle kaivettu avoin vesikuoppa. Kartassa pieni lähde on merkitty lähteeksi vielä 1980, mutta vuoden 1988 kartasta lähteen merkintä on poistettu ja tilalla on isompi allas.

Tällä hetkellä ympärille on suunnitteilla aurinkovoimala.

#pienvedet

J 🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 91/

Suokeltto (Crepis paludosa) kukkii luhtalemmikin kaverina lähteikön reunassa. Tätä kasvia näen kukassa tosi harvoin, koska meidän seudulla valkohäntäpeurat näyttää syövän nuput ja kukat hyvin järjestelmällisesti. Viime viikollakin taas ihmettelin tihkupinnoilla suokelton runsautta – lehtiä oli valtavasti mutta yhtään kukkaa ei tule, koska varsien yläosat ja kukinnot on syöty.

#pienvedet

J 🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 92/

Pöllöt ei ehkä ekana tule mieleen lähteikköjen lajeista, mutta niin vaan oli viiru jättänyt sulan laajan tihkupinnan reunaan. Lähteikköjen reunoilla metsä voi olla vielä sen verran luonnontilaista, että siellä pystyy kolopesijät ja muut metsälinnut elämään. Töyhtistä ja hömppää noissa kuulee melkeinpä aina.

#pienvedet

J 🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 93/

Ei muuta kuin dadakeskus pystyyn, ihan käypä paikka sille, t. Riihimäki

Oikeasti tää pieni allikkolähde näytti Haapahuhdan ja Kuulojan lähteikköjen ehkä _vähiten_ erityisiltä lähde-elinympäristöiltä noin niinku lajinäkökulmasta. Mutta jos selvästi erottuva perinteinen lähteensilmä saa suuren yleisön sympatiat helpommin kuin tihkupintojen epämääräiset mämmit, tietysti allikko ansaitsee huomiota siinä missä mämmilätkin.

#pienvedet