Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 85/
Helle ei helli eikä hellitä; edelleen pakosalla lähteikköjen talvessa. Tää on lumijäljistä päätellen eläinten juomapaikka lumisenakin aikana, koska sulana pysyviin kohtiin tulee paljon hirvien ja ilvestenkin jälkiä joka talvi.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 86/
Tommonen kuivan kivennäismaan mettä taas kerran. No, yllättäen se ei ollut kuivan kivennäismaan mettä. Harjunliepeessä virtasi kausikuiva noro, jossa oli siellä täällä tihkuisia märkäpintoja. Hetealvesammal runsas, kiilto-, kilpi- ja lähdelehväsammalta, otaluhtasammalta sun muita. Maastokartan mielestä tässä ei ole edes soistumaa.
Eka vihje veden määrästä oli viereisen korven tolkuttoman syvät ojat: vettä tulee jostain ja paljon.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 87/
Tältäkin ne voi näyttää. Lähdesaran mättäiden alta löytyy tihkupintoja, lähdenoroja ja muutama pieni allikko. Ojituksella ja takavuosien hakkuilla on heikennetty alkuperäistä lettorämettä niin, että vaateliaat lettolajit puuttuu eikä saraikon alla sinnittele koko alalla kovin monipuolista lähdelajistoakaan. Mätässarakin enimmäkseen steriili, ei löytynyt montakaan kukintoa, aika selvä ero saman lähteikön vesitaloudeltaan parempiin osiin.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 88/
Vesilaki suojaa tätä lähteen laskupuron uomaa mutta ei metsää sen ympärillä; metsälaki suojaa lähdettä, josta puro saa alkunsa (tuurilla; kaikkia lähteitä Metsäkeskus ei ole rajannut lakikohteiksi). Rajaus on kitsas ja täysin riittämätön kostean pienilmaston lajeille lähteikön reunoilla. Pysyvään suojeluunhan tääkin paikka kuuluisi: lähteikkö, laskupuro ja reunametsät.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 89/
Kaikenlaista noista löytyy. Sirohuurresammalella (Cratoneuron filicinum) on maakunnasta tiedossa kolme kasvupaikkaa 2000-luvulta. Oli ihan kiva löytää se kolmas. Kalkkivaikutteiset varsinaiset huurresammallähteiköt täältä puuttuu, mutta sirohuurresammal on huurresammalista vähiten vaatelias. Samassa lähteikössä on muitakin lettolajeja.
#lajihommat
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 90/
Peltojen keskelle jäänyt lähde on vielä pensaikkoisen metsän suojissa vuoden 1951 kuvassa. Vuoden 1982 ilmakuvassa puusto on poistettu ja paikalle kaivettu avoin vesikuoppa. Kartassa pieni lähde on merkitty lähteeksi vielä 1980, mutta vuoden 1988 kartasta lähteen merkintä on poistettu ja tilalla on isompi allas.
Tällä hetkellä ympärille on suunnitteilla aurinkovoimala.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 91/
Suokeltto (Crepis paludosa) kukkii luhtalemmikin kaverina lähteikön reunassa. Tätä kasvia näen kukassa tosi harvoin, koska meidän seudulla valkohäntäpeurat näyttää syövän nuput ja kukat hyvin järjestelmällisesti. Viime viikollakin taas ihmettelin tihkupinnoilla suokelton runsautta – lehtiä oli valtavasti mutta yhtään kukkaa ei tule, koska varsien yläosat ja kukinnot on syöty.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 92/
Pöllöt ei ehkä ekana tule mieleen lähteikköjen lajeista, mutta niin vaan oli viiru jättänyt sulan laajan tihkupinnan reunaan. Lähteikköjen reunoilla metsä voi olla vielä sen verran luonnontilaista, että siellä pystyy kolopesijät ja muut metsälinnut elämään. Töyhtistä ja hömppää noissa kuulee melkeinpä aina.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 93/
Ei muuta kuin dadakeskus pystyyn, ihan käypä paikka sille, t. Riihimäki
Oikeasti tää pieni allikkolähde näytti Haapahuhdan ja Kuulojan lähteikköjen ehkä _vähiten_ erityisiltä lähde-elinympäristöiltä noin niinku lajinäkökulmasta. Mutta jos selvästi erottuva perinteinen lähteensilmä saa suuren yleisön sympatiat helpommin kuin tihkupintojen epämääräiset mämmit, tietysti allikko ansaitsee huomiota siinä missä mämmilätkin.
#pienvedet
J 🏳️🌈
no se yks Viitanen