Luontotyyppi, hiljainen pimeä alue. Kuulemma joku luonto-ohjaaja Tammelan ylängöllä. Luen, kuuntelen ja katson sujuvasti. Tykkään: suot ja pienvedet, harjuluonto, uhanalaiset ja luontoarvolajit, sammalet, jäkälät ja putkilokasvit, luonnonsuojelu ja ennallistaminen, kulttuuriperintö luonnossa, jääkausijutut. Päivätöinä muutakin mut ei puhuta ny siitä.
Just your ordinary bryophyte geek & nature guide from Southern Finland. Will respond to they/them. So what’s YOUR favourite bryophyte and why?
Notes
17211
Following
0
Followers
0
Puhu mulle kielillä | Languages
🇫🇮🇬🇧🇸🇪 (🇩🇪🇳🇴🇩🇰) & 🏳️🌈
Lempparisammal | My favourite bryophyte
Haaraliuskasammal (Riccardia multifida)
Mistä löydät mut
Lähteiköt, letot ja nevat, korvet, puronvarret, harjumetsät, vanhat metsät, lehdot…
You'll find me at
Springs, fens, spruce mires, brooks, esker forests, old-growth boreal forests, groves…
Olipas hauskaa kevätlintulaskennassa. Päivän parhaita haviksia mm. maakotka, isonauhasammal, haaraliuskasammal, lettosiipisammal, norjantorvijäkälä, tervahauta (joo, laskimme siis lintuja)…
”Paikat pysyivät siinä, missä olivat aina olleet, ja ne toivottivat hänet tervetulleeksi tuttuudellaan eivätkä vaatineet häneltä mitään. Hänen suhteensa niihin oli yksinkertainen ja helppo.”
@merri@olifant.fi@menneisyytesi@eliitin-some.fi Kunnon paskapostausvaihde (pers)silmään vaan. Näin erotellaan jyvät akanoista eli tulijoista karsiutuu kaikki, jotka on liian heikkoja kestämään tätä ympäristöä.
* ihmisen navan biodiversiteetti on yli kaksinkertainen koko Pohjois-Amerikan lintukantaan verrattuna * perhosseurantaa tekevät ihmiset voi tutkitusti paremmin kuin verrokit, jotka ei lajinörtteile * jopa kuivan äärevän ympäristön kivien mikrobit on vähemmän stressaantuneita kuin mikrobit rakennetuilla leikkipaikoilla
Pia Lohikoski jättänyt kirjallisen kysymyksen kaivannaisista:
”Mineraaleille on suuri kysyntä ja niiden tarve tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan, mutta Viiankiaavan kaltaiset luonnonsuojelualueet on pakko pystyä rajaamaan kaivannaistoiminnan ulkopuolelle. Ylipäätään EU:n kriittiseksi tai strategiseksi luokittelemia raaka-aineita ei tule voida kaivaa ympäristön kustannuksella.”
Harras toive kaikille verkkokoulutusten suunnittelijoille ja toteuttajille: silppuiset videot kurssimateriaalina toimii osalle opiskelijoista erittäin huonosti, ja saavutettavuuden takia näistä olisi asiallista aina tarjota myös tekstiversio.
Se vaikuttaa myös oppimistuloksiin, koska tekstiversion opiskelija voi tallentaa helposti myöhempää tarvetta varten. Videoista ei ole mitään takeita, että jonkun ulkopuolisen julkaisijan video on jatkossakin saatavilla.
Pöllöt ei ehkä ekana tule mieleen lähteikköjen lajeista, mutta niin vaan oli viiru jättänyt sulan laajan tihkupinnan reunaan. Lähteikköjen reunoilla metsä voi olla vielä sen verran luonnontilaista, että siellä pystyy kolopesijät ja muut metsälinnut elämään. Töyhtistä ja hömppää noissa kuulee melkeinpä aina.
Ei muuta kuin dadakeskus pystyyn, ihan käypä paikka sille, t. Riihimäki
Oikeasti tää pieni allikkolähde näytti Haapahuhdan ja Kuulojan lähteikköjen ehkä _vähiten_ erityisiltä lähde-elinympäristöiltä noin niinku lajinäkökulmasta. Mutta jos selvästi erottuva perinteinen lähteensilmä saa suuren yleisön sympatiat helpommin kuin tihkupintojen epämääräiset mämmit, tietysti allikko ansaitsee huomiota siinä missä mämmilätkin.
Tommonenkin laitettu lausunnolle parhaaseen kesäloma-aikaan. Ilmasto- ja energiastrategiasta kannattaa lausua, jos yhtään kiinnostaa, miten nää asiat aiotaan Suomessa hoitaa:
Dave Goulsonin videosta palasi mieleen, että olen korkeakoulun luennolla kuullut uskomatonta propagandaa tarhamehiläisten ylivertaisista luontohyödyistä (jep). Luonnonvaraiset pölyttäjät tuli sivulauseessa ja mainittiin siihen sävyyn, että eihän ne pysty pölytystä hoitamaan. No juu ei varmaan niin, kun ollaan ajettu ne uhanalaisiksi ja tuhottu niiden elinympäristöt – ja tää ongelmako ratkeaa lisäämällä kilpailua resursseista?