”Sekä Korhonen että Jokitalo [Karkkilasta] kehottavat muita kuntia tarkkaavaisuuteen pitkien maankäyttösopimusten kanssa esimerkiksi datakeskus- sekä tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa.
– Kun solmitaan kymmeniä vuosia voimassaolevia sopimuksia isojen kansainvälisien toimijoiden kanssa, kannattaa todella olla sopimusjuridiikasta perillä, seurata sopimuksia ja myös muuttuvaa lainsäädäntöä, kaksikko korostaa.”
https://yle.fi/a/74-20174902
Toimija voi olla konkassa nopeasti. Kuka silloin siivoaa jäljet?
Kuntalehti: ”Monissa kunnissa on vireillä esimerkiksi isoja puhtaan siirtymän hankkeita, joihin saattaa liittyä vaikkapa maanottosopimuksia. Kun sopimuksista neuvottelemassa ja niitä vuosikymmeniä myöhemmin tulkitsemassa on ison kansainvälisen yrityksen lakiosasto, niin ongelmia voi ilmaantua, kaupunginjohtaja Juha Jokitalo varoittelee.”
Kunnissa on hyvä miettiä, kuka maksaa esim. salamaniskusta syttyneen voimalan siivouksen, kun öljyt on pohja- ja pintavesissä ja ulkomainen toimija konkassa.
”Sekä Korhonen että Jokitalo [Karkkilasta] kehottavat muita kuntia tarkkaavaisuuteen pitkien maankäyttösopimusten kanssa esimerkiksi datakeskus- sekä tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa.
– Kun solmitaan kymmeniä vuosia voimassaolevia sopimuksia isojen kansainvälisien toimijoiden kanssa, kannattaa todella olla sopimusjuridiikasta perillä, seurata sopimuksia ja myös muuttuvaa lainsäädäntöä, kaksikko korostaa.”
https://yle.fi/a/74-20174902
Toimija voi olla konkassa nopeasti. Kuka silloin siivoaa jäljet?
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 91/
Suokeltto (Crepis paludosa) kukkii luhtalemmikin kaverina lähteikön reunassa. Tätä kasvia näen kukassa tosi harvoin, koska meidän seudulla valkohäntäpeurat näyttää syövän nuput ja kukat hyvin järjestelmällisesti. Viime viikollakin taas ihmettelin tihkupinnoilla suokelton runsautta – lehtiä oli valtavasti mutta yhtään kukkaa ei tule, koska varsien yläosat ja kukinnot on syöty.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 92/
Pöllöt ei ehkä ekana tule mieleen lähteikköjen lajeista, mutta niin vaan oli viiru jättänyt sulan laajan tihkupinnan reunaan. Lähteikköjen reunoilla metsä voi olla vielä sen verran luonnontilaista, että siellä pystyy kolopesijät ja muut metsälinnut elämään. Töyhtistä ja hömppää noissa kuulee melkeinpä aina.
#pienvedet
Jokavuotinen muistutus loppukesän ylivertaisista perhos- ja pörriäiskasveista: purtojuuri ja mäkimeirami. Ruusuruoho olisi myös, mutta se puuttuu meiltä pihasta, toisin kuin pihaniityllä luontaisesti kasvava purtojuuri.
Hei kasvi-ihmiset ja #100lajia-kerääjät, oisko kiinnostusta kasviretkeen Suomen luonnon päivänä 30.8., jos tarjottaisiin opastettu retki teemalla ”100 lajia täyteen”? Yhdistyksen mietintämyssyssä on, vetäisinkö 100 lajia -retken Rengon Rautavuorelle, mutta se vaatisi ehkä tietoa, että ainakin joku olisi sitten myös tulossa sinne.
#kasvit
ping kaikki alueidenkäyttölain ”ystävät”, mm. @Frontoni@mstdn.social
https://mementomori.social/@hanna/115009121959762731
Kannattaa lukea myös Suomen Luonnon katsaus valitusoikeuden muutoksiin alueidenkäyttölaissa: https://suomenluonto.fi/uutiset/ymparisto-nyt-uudessa-alueidenkayttolaissa-heikennetaan-kuntalaisten-vaikutusmahdollisuuksia/
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 90/
Peltojen keskelle jäänyt lähde on vielä pensaikkoisen metsän suojissa vuoden 1951 kuvassa. Vuoden 1982 ilmakuvassa puusto on poistettu ja paikalle kaivettu avoin vesikuoppa. Kartassa pieni lähde on merkitty lähteeksi vielä 1980, mutta vuoden 1988 kartasta lähteen merkintä on poistettu ja tilalla on isompi allas.
Tällä hetkellä ympärille on suunnitteilla aurinkovoimala.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 91/
Suokeltto (Crepis paludosa) kukkii luhtalemmikin kaverina lähteikön reunassa. Tätä kasvia näen kukassa tosi harvoin, koska meidän seudulla valkohäntäpeurat näyttää syövän nuput ja kukat hyvin järjestelmällisesti. Viime viikollakin taas ihmettelin tihkupinnoilla suokelton runsautta – lehtiä oli valtavasti mutta yhtään kukkaa ei tule, koska varsien yläosat ja kukinnot on syöty.
#pienvedet
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 89/
Kaikenlaista noista löytyy. Sirohuurresammalella (Cratoneuron filicinum) on maakunnasta tiedossa kolme kasvupaikkaa 2000-luvulta. Oli ihan kiva löytää se kolmas. Kalkkivaikutteiset varsinaiset huurresammallähteiköt täältä puuttuu, mutta sirohuurresammal on huurresammalista vähiten vaatelias. Samassa lähteikössä on muitakin lettolajeja.
#lajihommat
Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 90/
Peltojen keskelle jäänyt lähde on vielä pensaikkoisen metsän suojissa vuoden 1951 kuvassa. Vuoden 1982 ilmakuvassa puusto on poistettu ja paikalle kaivettu avoin vesikuoppa. Kartassa pieni lähde on merkitty lähteeksi vielä 1980, mutta vuoden 1988 kartasta lähteen merkintä on poistettu ja tilalla on isompi allas.
Tällä hetkellä ympärille on suunnitteilla aurinkovoimala.
#pienvedet
Vähän muistikorttien siivousta taas. Yhden hellereissun päätteeksi kävin katsomassa suon, joka metsäautotieltä näytti paremmalta kuin paikan päällä.
Korpireunukset ja ojitettu räme oli täysin putsattu lahopuusta. Vanhimmissa männyissä oli palokoroja, mutta kuollutta puuta ei tahtonut löytyä edes lammen reunoilta, mihin on yleensä talousmetsienkin keskellä saanut jäädä edes jotain. Löysin tunnissa yhden (!) kolopuun. Pettymysretket-brändi sen kuin vahvistuu.
#retkeily #suot
Suo-, metsä- ja vesiluonnon järjestelmällinen sössiminen näyttää esim. tältä. Ensimmäiset ojat on kaivettu joskus 1920–1949 välillä, ja ne voi erottaa vuoden 1959 ilmakuvassa. Ojituksen vaikutus puuston kasvuun näkyy vuoden 1982 kuvassa selvästi, ja nykyisin alue on pelkkiä ojitettuja ja/tai voimakkaasti käsiteltyjä metsiä ja uusia metsäautoteitä.
80-luvun alun avohakkuilta ei säästöpuita tartte paljon etsiä. Kuva on seudulta, jolla hakattiin lyhyessä ajassa noin 360 hehtaaria täysin paljaaksi.
Vähän muistikorttien siivousta taas. Yhden hellereissun päätteeksi kävin katsomassa suon, joka metsäautotieltä näytti paremmalta kuin paikan päällä.
Korpireunukset ja ojitettu räme oli täysin putsattu lahopuusta. Vanhimmissa männyissä oli palokoroja, mutta kuollutta puuta ei tahtonut löytyä edes lammen reunoilta, mihin on yleensä talousmetsienkin keskellä saanut jäädä edes jotain. Löysin tunnissa yhden (!) kolopuun. Pettymysretket-brändi sen kuin vahvistuu.
#retkeily #suot
J 🏳️🌈
no se yks Viitanen