Brutkey

J 🏳️‍🌈🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Vähän muistikorttien siivousta taas. Yhden hellereissun päätteeksi kävin katsomassa suon, joka metsäautotieltä näytti paremmalta kuin paikan päällä.

Korpireunukset ja ojitettu räme oli täysin putsattu lahopuusta. Vanhimmissa männyissä oli palokoroja, mutta kuollutta puuta ei tahtonut löytyä edes lammen reunoilta, mihin on yleensä talousmetsienkin keskellä saanut jäädä edes jotain. Löysin tunnissa yhden (!) kolopuun. Pettymysretket-brändi sen kuin vahvistuu.

#retkeily #suot

Iso mänty, jossa on lyhyt vanha palokoro jo lähes kaarnaan peittyneenä. Ympärillä kasvaa nuorta koivikkoa. Näkymä kuusten välistä rämeelle, jossa kasvaa kookasta mäntyä. Harjulampi, jossa on kapea nevareunus. Vastarannan männikkö heijastuu tyynestä vedestä. Koivupökkelön tyvi, jossa on kaksi isoa koloa ja taulakääpä.
J 🏳️‍🌈🏳️‍🌈 no se yks Viitanen
@kaarne@ecoevo.social

Suo-, metsä- ja vesiluonnon järjestelmällinen sössiminen näyttää esim. tältä. Ensimmäiset ojat on kaivettu joskus 1920–1949 välillä, ja ne voi erottaa vuoden 1959 ilmakuvassa. Ojituksen vaikutus puuston kasvuun näkyy vuoden 1982 kuvassa selvästi, ja nykyisin alue on pelkkiä ojitettuja ja/tai voimakkaasti käsiteltyjä metsiä ja uusia metsäautoteitä.

80-luvun alun avohakkuilta ei säästöpuita tartte paljon etsiä. Kuva on seudulta, jolla hakattiin lyhyessä ajassa noin 360 hehtaaria täysin paljaaksi.

Kolmen ilmakuvan aikasarja, jossa näkyy ojitettu suo 1959, sama paikka 1982 avohakkuiden ympäröimänä ja nykytilanne, jossa ojitettua suota peittää kookas puusto ja ympäröivissä metsissä näkyy harvennusten ajouria ja ojia.