@Jenni@masto.ai
Huomasin puhuvani aina punaviinimarjoista mutta mustaherukoista. Yksi kaveri totesi tekevänsä samoin.
Onko tää yleissuomalainen ilmiö vai kahden satunnaisotannan satunnaistulos?
Huomasin puhuvani aina punaviinimarjoista mutta mustaherukoista. Yksi kaveri totesi tekevänsä samoin.
Onko tää yleissuomalainen ilmiö vai kahden satunnaisotannan satunnaistulos?
@Jenni@masto.ai meillä punaherukat on yleensä ihan herukoita ilman etuliitettä, koska niitä on pihalla eniten. jos mustaherukoista tai valkoherukoista puhuu, pitää aina olla etuliite, koska niitä tulee noin kourallinen vuodessa
@Stoori@polyglot.city Niin muuten, unohdin valkoiset (vihreät? onko ne sama asia?) kokonaan.
Punaisia on jostain syystä melkein kaikkialla eniten, vaikka musta olisi paljon parempaa.
@Jenni@masto.ai @Stoori@polyglot.city
Minusta punaherukat ovat parhaimpia. 
@biohumanisti@eliitin-some.fi @Stoori@polyglot.city Oho, oot varmaan ensimmäinen jonka oon kuullut/nähnyt sanovan näin!
@Jenni@masto.ai @Stoori@polyglot.city
Olenkin aina ollut sellainen outolintu. 
@biohumanisti@eliitin-some.fi @Stoori@polyglot.city Outolinnut on parhaita lintuja!
@Jenni@masto.ai @Stoori@polyglot.city 
@biohumanisti@eliitin-some.fi @Jenni@masto.ai @Stoori@polyglot.city asian vierestä suoraan ytimeen: jos teillä on mustaviinimarjoja/herukoita eli pensaita, kannattaa poimia myös lehtiä.
Niistä saa loistavaa teetä!
Valmistus: pese kädet, rullaa "sikareiksi" mustaviinimarjan lehtiä. Laita puhtaaseen lasipurkkiin vieriviereen, aivan täyteen. Kierrä kansi kiinni.
Siirrä purkki fermentoitumaan lämpimään. Lattialämmitys toimii tähän tarkoitukseen mainiosti.
Kun lehdet ovat ruskeita, siirrä ne kuivumaan.
Aromikas tee on valmista. Nauti