Ilona@anotherdream@mementomori.social
Pienjulkaisija, näin saat kirjasi parhaiten kirjastoihin! - pieni opas kirjastotädiltä
Valitsen työpaikallani, isossa yleisessä kirjastossa, lasten ja nuorten aineiston sekä kaiken sarjakuvan, ja siinä törmää paljon pien- ja omakustanteisiin. Se on nykyään yleistä ja helppoa, eikä "omakustanne" enää saa automaattisesti kirjastolaistakaan irvistämään, kun keskimäärin laatu on parantunut. Edistän mielelläni aineiston saatavuutta kirjastoista, joten olen kirjoittanut tällaisen tietopaketin aloitteleville pienjulkaisijoille siitä näkökulmasta, että mikä on kirjaston kannalta tärkeää ja miten kirjaa saa niihin tehokkaasti - mukana myös perusinfo ISBN-numerosta ja vapaakappaleista. Saa jakaa, saa kysellä.
1. Julkaisijan (myös omakustantajan) on lakisääteisesti toimitettava vapaakappaleet kaikista julkaisuista Vapaakappaletoimistoon. Suomessa kerätään vapaakappaleet kaikista julkaisuista tiettyihin kirjastoihin pysyvään säilytykseen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#palvelun-kuvaus-ja-ohjeet
Kansalliskirjasto myös myöntää Suomessa ISBN-tunnukset. ISBN on maksuton ja helpottaa kirjan yksilöintiä kaikessa, joten se kannattaa hankkia. https://www.kiwi.fi/display/ISBNjaISMN/Palvelun+kuvaus
ISBN:n haku ja vapaakappaleiden luovutus riippuu vähän siitä, mitä kautta kirja lopulta painetaan. Suomalaiset painotalot yleensä hoitaa vapaakappaleiden toimittamisen, ulkomaiset ei. Palvelut kuten Books on Demand taas voivat tarjota sekä ISBNn hankkimisen että vapaakappaleiden toimittamisen JA teoksen ilmoittamisen kirjavälittäjille (ks. kohta 2).
1.1. Kirjan taitossa kannattaa muuten huomioida se, missä mitäkin tietoja ilmoitetaan. Kuvailustandardien mukaan nimittäin nimiösivu on se paikka, josta suurin osa tiedoista otetaan. Nimiössä pitää siis olla kirjan nimi ja tekijä siinä muodossa kuin se on tarkoitettu "virallisesti" olevan. Jos kirjan kannessa lukee sen nimi eri tavalla, siitä tehdään vain ns. "lisäkirjaus" mutta kirjastojen hauissa nimiösivulla oleva nimeke on se mikä näkyy. Esimerkiksi tämä kirja on toistuvasti hukassa meidän asiakkailta: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.314803?imgid=2#details koska sen nimiösivulla nimi on "Täplä: vaarallinen matka", mutta selässä ja kannessa lukee "Täplä: salakuljettajat". Kansalliskirjaston wikisivustolla joitain ohjeita: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451606
2. Kirjastot käyttävät kirjojen hankkimiseen pääasiassa kahta isoa firmaa, Storiaa (Kirjavälitys) ja Kirjastopalvelua (ent. BTJ). Storia toimittaa kirjoja laajasti myös kirjakauppoihin ja verkkokirjakauppoihin. Kirjastoilla on yleensä sopimus jommankumman tai molempien toimittajien kanssa, varminta on ilmoittaa kirjat molemmille koska etenkin pienet kunnat voi olla vain toisen asiakkaita. Molemmat toimittajat kokoavat kirjastoille viikottaiset tarjontalistat, joiden kautta uutuudet tulevat suoraan valitsijoiden tietoon. Näiden listojen ulkopuolinen hankinta riippuu aivan puhtaasti siitä, saako oikea henkilö sattumalta jotain muuta kautta tiedon teoksesta, ja näkeekö sen vaivan että se erikseen hankitaan välittäjien ulkopuolelta (kuntabyrokratia on aina rasittavampaa kuin luulet). Useimmiten vastaus siihen, miksi jotain suomenkielistä teosta ei ole kirjastoissa on "sitä ei ilmoitettu Storialle ja Kipalle".
Molemmilla firmoilla on erikseen palvelut ja ohjeet kustantajille.
Storia: https://storia.fi/fi/kirjojen-valitys-kauttamme
Kirjastopalvelu:
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
3. Kirjastot saavat teosten lisäksi Kirjastopalvelulta suoraan luettelointitiedot, eli teoksen kuvailun, joka lisätään kirjaston tietokantaan ennen kuin sitä voi lainata. Kipan tiedonkeräystä voi nopeuttaa lähettämällä heille fyysinen kappale kirjaa, tämä nopeuttaa kirjan pääsyä kirjastoihin. Tästä on myös ohjeet ylläolevassa linkissä.
4. Kun kirjaa tietoja kumpaan tahansa palveluun, on hyvä muistaa, että kirjastoille näkyy pääasiassa VAIN esittelyteksti, nimi ja luokka. Tästä syystä on tosi tärkeää, että esittelyteksti ei ole liian pitkä, koska sitä ei muuten lueta. MUTTA esittelytekstissä pitää myös olla kaikki olennainen, kuten minkä ikäisille kirja on (yläkoulu, alakoulu jne.), teemat ja lyhyt juonikuvaus. Myös muihin kenttiin lomakkeissa kannattaa paneutua huolella, koska esimerkiksi Storian lomakkeessa oleva Tuoteryhmä vaikuttaa suoraan siihen, mille listalle teos menee. Myös kirjastoluokka on oleellinen, suomenkieliselle romaanille se on aina 84.2 ja sarjakuvalle 85.32.
Välittäjät toimittavat meille listat pääasiassa jaoteltuna kolmeen: aikuisten kaunoon, aikuisten tietoon, ja lasten ja nuorten kirjoihin. Jos kirja on ajateltu pääasiassa lasten ja nuorten luettavaksi ja -osastoille, sen pitää olla pääkategoriana, tai muuten se päätyy aikuisten listoille ja voi mennä oikealta valitsijalta ohi. Ja päinvastoin.
TÄRKEÄÄ on ujuttaa kirjan kuvaukseen myös kirjailijan kotipaikka, jotta alueen kirjastot tietää hankkia kirjaa sillä perusteella. Vähälevikkisessä tai omakustannekirjallisuudessa tämä on erityisen tärkeää, teosta ei ehkä hankita lainkaan paitsi jos se on paikallisen tekijän, ja paikallisille voi olla myös erillinen kokoelma. Ja nimenomaan tieto paikkakunnasta pitää olla KIRJAN kuvauksessa, mikä voi tuntua epäloogiselta, mutta kuten todettua vain se näkyy ja vain se luetaan kirjastoissa. Esimerkiksi Books on Demandin kautta julkaistuissa kirjoissa tekijästä kerrotaan usein vain heidän omien sivujensa kirjailijasta-kohdassa, joka ei välity kirjastoille, ja kun kirjalistalla voi kerralla olla jopa 100 tuntemattoman tekijän ja julkaisijan teosta, ei kaikkiin todellakaan ehditä paneutua erikseen jos ei heti näy, että on omalta paikkakunnalta.
5. Jos haluaa varmistaa, että kirjailijan kotipaikkakunnalla havaitaan, että kirja on tullut, voi alueen kirjastoon laittaa erikseen lyhyen mailin asiasta. Useimmiten kirjaston yleinen sähköpostiosoite riittää, se ohjataan kyllä eteenpäin tarvittaessa. Mukaan kirjan perustiedot, selitys miksi se on juuri tälle paikkakunnalle relevantti, ja tieto jos kirjaa voi hankkia Kirjavälityksen/Kipan kautta.
5.1. ÄLÄ soita kirjastoon tai tule ilmoittamatta kirjojen kanssa esittelemään. Kaikki tuntemani kirjastolaiset haluavat mieluummin sähköpostia, etenkin hankinta-asioista. Ja jos tiedät että kirja tulee välittäjille ja siinä olet selkeästi kertonut kaikki faktat ja kotipaikkasi, niin ei ole oikeastaan mitään hyötyä ylimääräisestä markkinoinnista ja soittelusta suoraan kirjastoon...
6. Sinun kysymyksesi tähän?
Noin. Olen alunperin jakanut ohjetta sähköpostilla räätälöitynä eri keisseihin, tässä yleistetty versio. (Muokattu viimeksi 28.2.2025, päivitetty välittäjien nykyiset nimet.)