Vuoden 2010 aikaan aloin kuunnella musiikkia käytännössä pelkästään suoratoistopalvelujen kautta. Äskettäin havahduin siihen, miten vähän sen jälkeen on tullut kuunneltua kokonaisia albumeja kaikenlaisten soittolistojen ja algoritmien tarjoamien biisijonojen sijaan. Päätinkin kaivella kaapin perältä esiin kansiot, joihin pakkasin cd-levyni 15 vuotta sitten ja palata fyysisen digitaalisen median pariin. Saa nähdä, millaisia löytöjä arkistoista nousee esiin: monia kyseisistä albumeista en ole kuunnellut helposti pariinkymmeneen vuoteen. #musadontti
cd#295 Tindersticks: II *****
Harva musiikki herättää yhtä voimakkaita visuaalisia assosiaatioita kuin tämä englantilaisbändin vuoden 1995 albumi. Mieleen piirtyy näkymiä sateenpieksämistä rähjäisistä laitakaupungin kujista, joilla vaeltelee väsyneinä epämääräisiä hahmoja tarrautuen epätoivoisesti viimeiseen vaaleammanharmaaseen pilkahdukseen mahdollisista ohikiitävistä onnen hetkistä. Bändin akustisen soundin ja orgaanisen yhteissoiton ohella albumin leimallisin piirre on karismaattisen laulusolisti Stuart Staplesin pohjattoman melankolinen baritoni. Myös levyn jousisovitukset tuovat kappaleiden sovituksiin juuri sopivan määrän dramatiikkaa. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/389323-Tindersticks-Tindersticks
cd#293 Stereolab: Cobra And Phases Group Play Voltage In The Milky Night *
cd#294 Stereolab: Sound Dust *
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin julkaistuilla albumeilla Stereolab jatkoi "Dots and Loopsilla" alkaneita tyylikokeiluja. "Cobralla" yhtyeen perussoundia sävytetään ajoittain jatsahtavilla lyömäsoittimilla, torvisektiolla ja vibrafoneilla, mutta välillä loikataan Sonic Youth -tyyppisiin disharmonisten kitarakuvioiden kautta rakentuviin sfääreihin. "Sound Dustilla" yhtye leikittelee puolestaan melodisemmilla lounge-, exotica- ja purkkapop-elementeillä. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
cd#292 Comet Gain: Sneaky **
Parhaimmillaan tämä englantilaisporukka onnistuu veivaamaan varsin meneviä jäljitelmiä 80-luvun alun brittimeiningistä,jossa sulautuivat yhteen uuden aallon energisyys ja Motown-soulin estetiikka. Näitä onnistumisia ei harmillisesti ole kuitenkaan tällä levyllä kahta enempää. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/7585978-Comet-Gain-Sneaky
cd#291 Stereolab: Margerine Eclipse *****
#Dots and Loopsin" jälkeen jätin Stereolabin pari seuraavaa levyä väliin ja palasin yhtyeen musiikin pariin tämän albumin ilmestyessä 2004. Heti levyn ensitahdeista käy selväksi, että enää ei kahlata taide- ja post-rockin tummissa vesissä, vaan sävellykset ovat melodisempia ja bändin soitto yhtä energistäkuin vuosikymmen aikaisemmin. Erikoisuutena on levyn miksaus ns. dual mono -tyyliin, mikä tuo musiikkiin omalaatuisen kuplivan ja pulpahtelevan tunnelman erityisesti kuulokkeilla kuunnellessa. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/235596-Stereolab-Margerine-Eclipse
cd#290 Johnny Dee: Love Compilation ***
Kokoelma japanilaiselta kitarapop-yhtyeeltä, joka pyrkii ilmaisussaan kohti 1980-luvun alkupuolen brittibändejä kuten Monochrome Set, Style Council tai Prefab Sprout. Muutoin esitykset horjuvat tietynlaisen naiiviuden ja yleisen holtittomuuden seurauksena sympaattisen ja ärsyttävän rajalla,kunnes päästään biisiin "Hey, Gentle Girl" joka on yksinkertaisesti sanottuna täydellinen kitarapop-kappale ja ainoa syy, miksi aikanaan olen koko levyn tullut hankkineeksi. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/2496291-Johnny-Dee-Love-Compilation?srsltid=AfmBOorRn2m4NnD66V8Ua2GLAlD_qtbb-qYp-tsr7XGHq1xbMp8EO8sj
cd289 Stereolab: Dots And Loops ****
Tämä levy oli ilmestyessään 1997 minulle niin suuri pettymys, että lopetin yhtyeen seuraamisen kokonaan useaksi vuodeksi. Soundissa ja tuotannossa tapahtunut muutos perinteisestä kitaravetoisesta indierockista kohti future jazzia ja post-rockia yhdistettynä taiteellisempiin sävellyksiintuntui tuolloin täydelliseltä harha-askeleelta. Jälkikäteen itsellenikin on tullut selväksi, että kyseessä oli täysin looginen jatkumo jo aiemmilla albumeilla alkaneelle kehitykselle ja levy on yksi bändin onnistuneimmista kokonaisuuksista. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/248101-Stereolab-Dots-And-Loops
cd#288 Le Mans: Saudade *****
Elokuisen sunnuntai-iltapäivän auringon kullankeltaisessa valossa lepäilyyn sopii oivallisesti tämä sansebastianilaisen yhtyeen vuoden 1996 albumi. Sen levollisista akustisella kitaralla näppäillyistä arpeggioista, lakonisesta kuiskailevasta laulusta, vähäeleisestä rumpu- ja bassotyöskentelystä ja melankolisista selloista rakentuvaan utuiseen rauhaan laskeutuu auliisti koko levyn matkalle. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/396248-Le-Mans-Saudade
cd#287 Ivy: Realistic ****
Amerikkalaisen indiepop-bändin debyytti vuodelta 1995 on parhaimmillaan levyn keskitempoisissa ja tunnelmaltaan melankolisissa kappaleissa, joissa laulusolisti Dominique Durandin pehmeä ääni pääsee oikeuksiinsa. Albumin soundia hallitsevat jopa viiden tai kuuden kitararaidan päällekkäiset tekstuurit, mutta onneksi osuudet on soitettu ja miksattu ensiluokkaisella näkemyksellä, eivätkä instrumentit vyöry lauluosuuksien päälle liiaksi. #musadontti #musiikkimastodon #cd-maraton
https://www.discogs.com/release/12366469-Ivy-Realistic
Vuoden 2010 aikaan aloin kuunnella musiikkia käytännössä pelkästään suoratoistopalvelujen kautta. Äskettäin havahduin siihen, miten vähän sen jälkeen on tullut kuunneltua kokonaisia albumeja kaikenlaisten soittolistojen ja algoritmien tarjoamien biisijonojen sijaan. Päätinkin kaivella kaapin perältä esiin kansiot, joihin pakkasin cd-levyni 15 vuotta sitten ja palata fyysisen digitaalisen median pariin. Saa nähdä, millaisia löytöjä arkistoista nousee esiin: monia kyseisistä albumeista en ole kuunnellut helposti pariinkymmeneen vuoteen. #musadontti
Kimmo Sääskilahti