Brutkey

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Nää paskat, ilmeisen moraalittomat firmat vois vähintään lopettaa Tolkienin nimistön häpäisyn. Tänään mulle selvisi että Palantirin lisäksi on myös mm. Anduril (valvontateknologiaa) ja Lembas (ruokajuttuja Israelista).

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Pehmeät laskut perheessä: lapsi opettelee kouluun lähtemistä, äiti aloittaa taas #ADHD -lääkkeet. Koko loma ilman aiheuttais aika jyrkän alotuksen.

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Universumi ei halua että mä näen uuden Ihmeneloset. Ensin kaikki mahdolliset lapsenvahdit oli kiireisiä, ja sit kun vihdoin päädyttiin vaan käymään eri päivinä puolison kanssa leffassa, niin nyt mun päivänä teatterin laitteisto just siitä salista hajosi...

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Sain mä sentään ylimääräisen leffalipun hyvityksenä, ja jo kerätyt karkit päätin ostaa että voin lohduttautua sokerilla. Työntekijä vielä suositteli että ei ehkä kannata varata vielä huomiseen näytökseen koska se on samassa salissa, eikä he oo satavarmoja saako laitteet kuntoon. Onneks oon lomalla niin ehkä vielä pääsen...

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Universumi ei halua että mä näen uuden Ihmeneloset. Ensin kaikki mahdolliset lapsenvahdit oli kiireisiä, ja sit kun vihdoin päädyttiin vaan käymään eri päivinä puolison kanssa leffassa, niin nyt mun päivänä teatterin laitteisto just siitä salista hajosi...

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Hupsista saatana, osa lapsen koulusta on palanut yöllä käytännössä maan tasalle. 😬 Onneksi vain yksi siipi, olivat saaneet rajattua palon. Valitettavasti kyseessä oli vaativan erityistuen oppilaiden siipi. Eli ei vaikuta meihin henkkoht, mutta sillai harvinaisen paskaa niille oppilaille, joille joudutaan etsimään tilat muualta.

Tutkivat syttymissyytä mutta tahallisuutta epäillään. Veikkaan itse että on voinut olla lähiseudun lasten ja nuorten typerä tempaus muttei välttämättä ollut tämä tarkoituksena.

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Onneksi oli hommansa osaavia sammuttajia tarpeellisia määriä (jopa 40 yksikköä), koska tossa olis hyvin helposti voinut palaa koko tuhannen oppilaan koulu ja päiväkoti. Tulee mieleen Kouvolan yhteiskoulun palo, olin töissä tien toisella puolella sinä päivänä ja oppilaita evakuoitui myös meille.

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Hupsista saatana, osa lapsen koulusta on palanut yöllä käytännössä maan tasalle. 😬 Onneksi vain yksi siipi, olivat saaneet rajattua palon. Valitettavasti kyseessä oli vaativan erityistuen oppilaiden siipi. Eli ei vaikuta meihin henkkoht, mutta sillai harvinaisen paskaa niille oppilaille, joille joudutaan etsimään tilat muualta.

Tutkivat syttymissyytä mutta tahallisuutta epäillään. Veikkaan itse että on voinut olla lähiseudun lasten ja nuorten typerä tempaus muttei välttämättä ollut tämä tarkoituksena.

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Pienjulkaisija, näin saat kirjasi parhaiten kirjastoihin! - pieni opas kirjastotädiltä

Valitsen työpaikallani, isossa yleisessä kirjastossa, lasten ja nuorten aineiston sekä kaiken sarjakuvan, ja siinä törmää paljon pien- ja omakustanteisiin. Se on nykyään yleistä ja helppoa, eikä "omakustanne" enää saa automaattisesti kirjastolaistakaan irvistämään, kun keskimäärin laatu on parantunut. Edistän mielelläni aineiston saatavuutta kirjastoista, joten olen kirjoittanut tällaisen tietopaketin aloitteleville pienjulkaisijoille siitä näkökulmasta, että mikä on kirjaston kannalta tärkeää ja miten kirjaa saa niihin tehokkaasti - mukana myös perusinfo ISBN-numerosta ja vapaakappaleista. Saa jakaa, saa kysellä.

1. Julkaisijan (myös omakustantajan) on lakisääteisesti toimitettava vapaakappaleet kaikista julkaisuista Vapaakappaletoimistoon. Suomessa kerätään vapaakappaleet kaikista julkaisuista tiettyihin kirjastoihin pysyvään säilytykseen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#palvelun-kuvaus-ja-ohjeet

Kansalliskirjasto myös myöntää Suomessa ISBN-tunnukset. ISBN on maksuton ja helpottaa kirjan yksilöintiä kaikessa, joten se kannattaa hankkia. https://www.kiwi.fi/display/ISBNjaISMN/Palvelun+kuvaus

ISBN:n haku ja vapaakappaleiden luovutus riippuu vähän siitä, mitä kautta kirja lopulta painetaan. Suomalaiset painotalot yleensä hoitaa vapaakappaleiden toimittamisen, ulkomaiset ei. Palvelut kuten Books on Demand taas voivat tarjota sekä ISBNn hankkimisen että vapaakappaleiden toimittamisen JA teoksen ilmoittamisen kirjavälittäjille (ks. kohta 2).

1.1. Kirjan taitossa kannattaa muuten huomioida se, missä mitäkin tietoja ilmoitetaan. Kuvailustandardien mukaan nimittäin nimiösivu on se paikka, josta suurin osa tiedoista otetaan. Nimiössä pitää siis olla kirjan nimi ja tekijä siinä muodossa kuin se on tarkoitettu "virallisesti" olevan. Jos kirjan kannessa lukee sen nimi eri tavalla, siitä tehdään vain ns. "lisäkirjaus" mutta kirjastojen hauissa nimiösivulla oleva nimeke on se mikä näkyy. Esimerkiksi tämä kirja on toistuvasti hukassa meidän asiakkailta: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.314803?imgid=2#details koska sen nimiösivulla nimi on "Täplä: vaarallinen matka", mutta selässä ja kannessa lukee "Täplä: salakuljettajat". Kansalliskirjaston wikisivustolla joitain ohjeita: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451606

2. Kirjastot käyttävät kirjojen hankkimiseen pääasiassa kahta isoa firmaa, Storiaa (Kirjavälitys) ja Kirjastopalvelua (ent. BTJ). Storia toimittaa kirjoja laajasti myös kirjakauppoihin ja verkkokirjakauppoihin. Kirjastoilla on yleensä sopimus jommankumman tai molempien toimittajien kanssa, varminta on ilmoittaa kirjat molemmille koska etenkin pienet kunnat voi olla vain toisen asiakkaita. Molemmat toimittajat kokoavat kirjastoille viikottaiset tarjontalistat, joiden kautta uutuudet tulevat suoraan valitsijoiden tietoon. Näiden listojen ulkopuolinen hankinta riippuu aivan puhtaasti siitä, saako oikea henkilö sattumalta jotain muuta kautta tiedon teoksesta, ja näkeekö sen vaivan että se erikseen hankitaan välittäjien ulkopuolelta (kuntabyrokratia on aina rasittavampaa kuin luulet). Useimmiten vastaus siihen, miksi jotain suomenkielistä teosta ei ole kirjastoissa on "sitä ei ilmoitettu Storialle ja Kipalle".

Molemmilla firmoilla on erikseen palvelut ja ohjeet kustantajille.
Storia: https://storia.fi/fi/kirjojen-valitys-kauttamme
Kirjastopalvelu:
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille

3. Kirjastot saavat teosten lisäksi Kirjastopalvelulta suoraan luettelointitiedot, eli teoksen kuvailun, joka lisätään kirjaston tietokantaan ennen kuin sitä voi lainata. Kipan tiedonkeräystä voi nopeuttaa lähettämällä heille fyysinen kappale kirjaa, tämä nopeuttaa kirjan pääsyä kirjastoihin. Tästä on myös ohjeet ylläolevassa linkissä.

4. Kun kirjaa tietoja kumpaan tahansa palveluun, on hyvä muistaa, että kirjastoille näkyy pääasiassa VAIN esittelyteksti, nimi ja luokka. Tästä syystä on tosi tärkeää, että esittelyteksti ei ole liian pitkä, koska sitä ei muuten lueta. MUTTA esittelytekstissä pitää myös olla kaikki olennainen, kuten minkä ikäisille kirja on (yläkoulu, alakoulu jne.), teemat ja lyhyt juonikuvaus. Myös muihin kenttiin lomakkeissa kannattaa paneutua huolella, koska esimerkiksi Storian lomakkeessa oleva Tuoteryhmä vaikuttaa suoraan siihen, mille listalle teos menee. Myös kirjastoluokka on oleellinen, suomenkieliselle romaanille se on aina 84.2 ja sarjakuvalle 85.32.

Välittäjät toimittavat meille listat pääasiassa jaoteltuna kolmeen: aikuisten kaunoon, aikuisten tietoon, ja lasten ja nuorten kirjoihin. Jos kirja on ajateltu pääasiassa lasten ja nuorten luettavaksi ja -osastoille, sen pitää olla pääkategoriana, tai muuten se päätyy aikuisten listoille ja voi mennä oikealta valitsijalta ohi. Ja päinvastoin.

TÄRKEÄÄ on ujuttaa kirjan kuvaukseen myös kirjailijan kotipaikka, jotta alueen kirjastot tietää hankkia kirjaa sillä perusteella. Vähälevikkisessä tai omakustannekirjallisuudessa tämä on erityisen tärkeää, teosta ei ehkä hankita lainkaan paitsi jos se on paikallisen tekijän, ja paikallisille voi olla myös erillinen kokoelma. Ja nimenomaan tieto paikkakunnasta pitää olla KIRJAN kuvauksessa, mikä voi tuntua epäloogiselta, mutta kuten todettua vain se näkyy ja vain se luetaan kirjastoissa. Esimerkiksi Books on Demandin kautta julkaistuissa kirjoissa tekijästä kerrotaan usein vain heidän omien sivujensa kirjailijasta-kohdassa, joka ei välity kirjastoille, ja kun kirjalistalla voi kerralla olla jopa 100 tuntemattoman tekijän ja julkaisijan teosta, ei kaikkiin todellakaan ehditä paneutua erikseen jos ei heti näy, että on omalta paikkakunnalta.

5. Jos haluaa varmistaa, että kirjailijan kotipaikkakunnalla havaitaan, että kirja on tullut, voi alueen kirjastoon laittaa erikseen lyhyen mailin asiasta. Useimmiten kirjaston yleinen sähköpostiosoite riittää, se ohjataan kyllä eteenpäin tarvittaessa. Mukaan kirjan perustiedot, selitys miksi se on juuri tälle paikkakunnalle relevantti, ja tieto jos kirjaa voi hankkia Kirjavälityksen/Kipan kautta.

5.1. ÄLÄ soita kirjastoon tai tule ilmoittamatta kirjojen kanssa esittelemään. Kaikki tuntemani kirjastolaiset haluavat mieluummin sähköpostia, etenkin hankinta-asioista. Ja jos tiedät että kirja tulee välittäjille ja siinä olet selkeästi kertonut kaikki faktat ja kotipaikkasi, niin ei ole oikeastaan mitään hyötyä ylimääräisestä markkinoinnista ja soittelusta suoraan kirjastoon...

6. Sinun kysymyksesi tähän?

Noin. Olen alunperin jakanut ohjetta sähköpostilla räätälöitynä eri keisseihin, tässä yleistetty versio. (Muokattu viimeksi 28.2.2025, päivitetty välittäjien nykyiset nimet.)

Ilona
@anotherdream@mementomori.social

Jaa no jos #esittely.

Olen kolmekymppinen kirjastotäti Päijät-Hämeessä. Ammatillisesti oon erikoistunut lasten ja nuorten kirjastotyöhön, erityisesti kokoelmiin, mutta kokemusta ja kiinnostusta on pelikasvatuksesta sanataideohjaukseen ja kirjastojärjestelmiin, etenkin avoimen koodin Kohaan.

Luen yllättävän vähän, mutta tiedän kirjoista paljon niitä lukematta (sekin on taito). Kun luen, se on yleensä fantasiaa tai sarjakuvaa, niin mangaa kuin länsimaista.

Pelaan. Paljon. Kaikkea pöytäroolipeleistä lautapeleihin, videopelejä PCllä ja konsoleilla, mätkyä (MtG), mobiilipelejä. Tykkään tutustuttaa ihmisiä pöytäroolipelaamiseen ja videopelaamisen rikkauteen. Olen semmoinen itseoppinut perusnörtti, joka osaa kasata oman tietokoneen ja koodata vähän ja kaivaa uusista ohjelmista aina jokaisen advanced settings -valikon läpi ensimmäiseksi.

Minulla on aikuisena diagnosoitu #ADHD, joka selittää niin paljon elämästäni ja itsestäni. Sen myötävaikutuksena minulla on myös masennus. Puhun ja aion puhua molemmista yhtä avoimesti ja häpeilemättä kuin siitä, että minulla on sydänvika - hittoon neuro- ja mielen sairauksien häpeily.

Olen myös umpivasemmistolainen, ei-kristitty, biseksuaali, polyamorinen ja juuri oikealla korkeudella iskeäkseni kyynärpään jokaisen lyhyydestäni vitsailevan palleaan. Kompensoin pituutta äänekkäällä persoonalla ja minulla on mielipide kaikkeen - osaan tosin myös pitää ne omana tietonani, ainakin joskus.