Marketta Horttanainen@Hilmaimar@mementomori.social
Tällä viikolla ollut pari uusien seiskaluokkalaisten uskonnontuntia. Ensimmäisen porukan kellokkaat ilmoittivat sangen tarmokkaasti, etteivät sitten halua ainakaan mitään juutalaisista enää kuulla. Rauhoittelin, että vasta kevätpuolella heihin päästään. Tosin pari sanaa Lähi-idän tilanteesta, päivänpolitiikasta ja uskontojen vaikutuksesta siihen tuli jatkoksi lausahdettua. Kehotin juutalaisiinkin edes sen verran perehtymään, ettei isona sÜssi tärkeää bisneslounasta tarjoamalla juutalaiselle kauppakumppanille possua kermakastikkeessa.
Tämän päivän porukasta kaksi vimmastui suunnattomasti nähdessään oppikirjan takakantta koristavat väriraidat. Mitään tekemistä niillä ei Priden kanssa ole, mutta nämä sankarit näkivät heti muutakin kuin punaista. âHOMOT PITĂISI TAPPAA!â Jassoo, se keskustelu käydään siis heti kättelyssä. Lyhyt esitelmä 6-raitaisen Pride-lipun värien merkityksestä (onnittelin itseäni siitä, että olin aavistanut tämän keskustelun jossain vaiheessa tulevan ja olin huonon muistini tueksi kirjoittanut värien merkityksen kalenterini sisäkanteen), ihmisoikeuksista, seksuaalisuudesta, haukkumasanoista, huonosta käyttäytymisestä, toisen ihmisen arvostamisesta ja kaikesta mahdollisesta. Kun tässä vaiheessa toinen väriallergisista nosti vielä kätensä natsitervehdykseen ja asetti sormet nenänsä alle hitlerviiksiksi mukahauskana juttuna, meinasi päre palaa. Kaveri ei kuitenkaan halunnut jäädä keskustelemaan natsiaatteesta välitunnin ajaksi, vaan vakuutti ymmärtäneensä, miksi en natsijuttuja tahdo enää koulussa kuulla.
Tunnin jälkeen läsnä ollut ohjaaja â minulle ennestään tuntematon â poikkesi juttusille. Oli tyytyväinen siihen, että näille janttereille puhutaan saman tien asiat asioina. Siinä sitten mietimme yhdessä, miksi homofobisia ovat yleensä pojat, eivät niinkään tytĂśt tai muunsukupuoliset?
Mitähän tästä vuodesta tulee?
#koulu #uskonto